Ensimmäinen kohde esittely!

Ensimmäisenä kohteena esittelen monelle jo tutun kemianalan yrityksen AkzoNobelin! AkzoNobel_Logo.svg

AkzoNobel on yksi mielenkiintoisimmista Frankfurtin kohteistamme, jossa käymme vierailemassa excun aikana. Se sijaitsee yhdessä Euroopan suurimmista kemian ja farmasian alan yrityskeskittymistä Industriepark Höchst:ssä! Alueella sijaitsee 90 yritystä ja se on pinta-alaltaan 460 hehtaarin kokoinen! Industriepark Höchst sijaitsee noin 14 km päässä Frankfurtin kerkustasta. Lisätietoa: https://www.industriepark-hoechst.com/en/stp/

Industriepark-Höchst-400x300 AkzoNobel tuottaa Frankfurtin tehtaallaan etyleeni- ja rikkijohdannaisia sekä teollisuuskemikaaleja. Frankfurtin tehtaan päätuote on kloori, joka on yksi aikamme tärkeimmistä raaka-aineista. Yritys tuottaa sen lisäksi myös muun muassa suolahappoa ja kloroformia! JAIKS!

Lisää AkzoNobelista kuulemme excumme aikana! Pistäkäähän kysymyksiä yritysvierailua varten jo nyt ylös, niin saadaan vielä enemmän irti vierailusta. Lisätietoa yrityksestä voit katsoa osoitteesta: https://www.akzonobel.com/frankfurt/ 

Jee, en malta odottaa!

industriepark-hoechst-ticona-tga-planung

Excuterveisin, Jenna

Excu HK:lle

Viime viikon keskiviikkona, kun räntää satoi taivaan täydeltä suuntasi kolme autollista PrTK-laisia HK:lle Vantaalle. Tehdas sijaitsee Pakkalassa aivan Jumboa vastapäätä. Vierailu alkoi kahvien merkeissä. Samalla kuulimme HK:sta, sen tuotteista ja eri tehtävissä työskentelevien hommista. Opimme esimerkiksi, että 1970- ja 80-luvulla makkarankulutus Suomessa kasvoi ja HK Sinisestä Lenkistä tuli Suomen ja myös Pohjoismaiden myydyin lenkkimakkara. Sen valmistus ylitti monena vuonna 10 miljoonan kilon rajan. Sininen on nykyäänkin HK Ruokatalon suurimpia yksittäisiä tuotteita. Lenkkiä tehdään edelleen lähes alkuperäisellä reseptillä, vain suolan ja rasvan määriä on hieman muunneltu. Tutustuimme myös muihin HK:n tuotemerkkeihin ja tehtaisiin ympäri Suomea ja maailmaa.

Excuilijat valmiina tehdasvierailulle.

Excuilijat valmiina tehdasvierailulle.

Sitten oli aika pukea päälle suojavarusteet ja suunnata tehtaan puolelle vierailulle. Aluksi tutustuimme jauhelihanvalmistukseen. Isoihin laareihin tehtiin valmiiksi reseptit, jotka menivät lihamyllyyn ja lopulta pakettiin. Loppujenlopuksi hyvin yksinkertainen prosessi. Ihaillen katselimme täydellisesti ajoitettua liukuhihnaa, joka pudotti punnitut jauhelihapalat rasioihin.

WP_20150114_001

parrakkaat miehet saivat myös partasuojuksen :)

Seuraavaksi suunnattiin makkara- ja nakkipuolelle. Näimme kuinka valmis makkaramassa ”ruiskutettiin” suoleen. Tämän jälkeen makkarat vielä savustettiin ja kypsytettiin. Yllätyimme kuinka paljon makkaranvalmistus on käsityötä. Näimme myös kuorettomien nakkien linjan, joka oli automatisoidumpi. Excu oli kaikin puolin mielenkiintoinen ja oli hienoa päästä näkemään lihan jalostamista käytännössä.

-Emma

Itte tein ja säästin

Ensimmäinen excuaamu valkeni Amsterdamissa ja porukka kokoontui ajoissa siirtyäkseen koko reissun ensimmäisiin excukohteisiin: Waternetin jätevedenpuhdistamoon ja Amsterdamin jätteenpolttovoimalaan. Oman bussin pitäminen käyttämättömänä ensimmäisen viikonlopun yli olisi ollut tyhmää, joten tässä vaiheessa siirtymiset hoidettiin paikallisella julkisella liikenteellä, jonka kiemuroita oli jo edellisenä päivänä vähän ihmetelty. Liikkeelle lähdettiin hyvissä ajoin tuntia ennen kierroksen alkua jätevedenpuhdistamolla. Tässä aikataulussa vain ei oltu otettu huomioon Amsterdamin julkisen liikenteen hienouksia.

Ensimmäinen raitiovaunu hajosi laiturille juuri ennen kuin päästiin sen kyytiin. Toisella ratikalla päästiin kuitenkin metroasemalle, jossa odoteltiin ensimmäistä metroa tovin, ennen kuin saatiin selville, että sekin hajosi. No toinen metrolinja sentään kuskasi meidät asemalle, jossa vaihdettiin junaa ja päästiin ilman uusia yllätyksiä asemalle, josta oli vielä määrä ottaa bussi kohteeseen. Tällä hetkellä olimme jo reilun vartin myöhässä. Ja se bussi, sehän ei tietenkään kulkenut kuin aikaisin aamulla ja seuraavan kerran taas työajan jälkeen alkuillasta. Tässä vaiheessa excukohteesta myöhästyminen saavutti raamatulliset mittasuhteet, sillä viimeiset neljä kilometriä kohteeseen siirryttiin apostolinkyydillä kuumassa aurinkoisessa säässä. Hikeä, rakkoja ja muutamia hajonneita kenkiä myöhemmin pääsimme kuitenkin perille Amsterdamin länsisataman teollisuusalueelle vaivaiset puolitoista tuntia myöhässä.

Seikkailua satama-alueella

Seikkailua satama-alueella

Ensimmäinen kohde, jossa visiitti jäi sattuneesta syystä vähän lyhyeksi, oli uusi ja moderni jätevedenpuhdistamo, jota pyöritti Hollannissa kaikesta veteen liittyvästä vastaava Waternet. Lyhyestä ajasta huolimatta ehdimme oppia vedenpuhdistusprosessin pääpiirteet, sekä kuulla miten ongelmat biologisen fosforinpoiston toiminnassa johtivat biokaasutuotannon poistovesiputkien tukkeutumiseen, mikä puolestaan synnytti prosessi-innovaation, jolla pian tuotetaan suuria määriä puhdasta magnesiumammoniumfosfaattia lannoiteteollisuuden tarpeisiin. Näin tuotetut lannoitteet menevät vientiin, sillä oman lannoituksentarpeensa Hollanti kattaa reippaasti sikojensa ja lehmiensä ruoansulatuksen lopputuotteilla.

Päivän toinen kohde oli vedenpuhdistamon naapurissa sijaitseva Amsterdamin jätteenpolttovoimala, joka tuottaa energiaa koko Amsterdamin julkisen liikenteen ja valaistuksen tarpeisiin. Koska Amsterdam lähialueineen ei itse tuota enää riittävästi jätettä voimalan tarpeisiin, tuodaan voimalaan polttoainetta myös kanaalin takaa Englannista. Kehittyneen turbiiniteknologiansa ansioista Amsterdamin voimala tuottaa sähköä ennätyksellisellä 30 % hyötysuhteella ja loppu energia käytetään jätevedenpuhdistamon prosessihöyryn sekä kaukolämmön tuotantoon. Kaukolämpö on ehkä suomalaisittain arkiselta tuntuva asia, mutta Keski-Euroopassa sitä pidetään ihmeellisenä voimalan hyötysuhdetta parantavana innovaationa, jota kannattaa mainostaa usein ja ylisanoja käyttäen.

Tietoiskun jälkeen käytiin vielä kiertelemässä voimalassa, missä päästiin muun muassa ihmettelemään polttouuneja ja niiden puhdistusta räjähteillä sekä käymään jätenosturin ohjaamossa, mistä sai ensiluokkaisen näkymän voimalan valtavaan jätesiiloon ja pystyi ihailemaan valtavien nosturikourien toimintaa. Muutamia sisäisen pikkulapsensa löytäneitä oli vaikea saada lähtemään viimeksi mainitun jännyyden ääreltä. Excuemäntä muistutteli käsien pesusta, sillä kyseessä ei suinkaan ollut keksitehdas. Excun lopuksi excuporukan miesten esittämän serenadin hämmentämä emäntämme vielä antoi muutamia vinkkejä Amsterdamin yöelämään: sienien syöntiä alkoholin vaikutuksen alaisena tulee kuulemma välttää, ellei ole siihen tottunut ja hollantilainen ruoho on kuulemma vahvempaa kuin muualla. BeNeDeLuxe_Amsterdam-57Kohteista poistuminen onnistui saapumista menestyksekkäämmin ja paluu hostellille onnistui ilman lisäseikkailuja. Hostellilta osa porukasta lähti läheiseen kapakkaan katsomaan Suomen jääkiekkomatsia (omalta koneelta) ja muut jalkautuivat kaupungin keskustaan. Loppuillasta useimpien tiet johtivat Amsterdamin kuuluisalle punaisten lyhtyjen alueelle, jossa kukaan ei ainakaan tunnusta tehneensä muuta kuin kysyneensä hintaa…

- Heikki